Taittajan erikoinen: Tampere 21.5.2011

Jokelassa odottamassa junaa.

Retki Hämeenlinnaan ja uusi Brompton sai haikailemaan seuraavan ”Taittajan erikoisen” perään. Viikonloppu reissu kannattaa tehdä sopivan lähelle, että ajamiselle ja uuteen paikkakuntaan tutustumiseen jää mahdollisimman paljon aikaa. Tampere oli oikeastaan itsestään selvä valinta. Tampereen nettisivuilta vielä löytyi Museoiden yön mainos, joten suunnitelma oli valmis: perjantaina museoiden yöhön ja lauantaina ajelemme ympäri Tamperetta päämäärättömästi.

Perjantaina Elina hyppäsi R-junaan Pasilasta ja minä Jokelasta. Elina oli soittanut, että hän on kolmannessa vaunussa. Junassa Elinaa ei kuitenkaan näy. Elina oli toisessa vaunussa, junan kolmannessa osastossa. Minä olin taas kolmannen vaunun ensimmäisessä osastossa eli kaukana. No, ensi kerralla tiedämme osaston ja vaunun eron.

Menomatkalla olimme junassa pyöräpaikoilla. Pyöräpaikan vieressä olevat kääntyvät istuimet ovat kuitenkin epämiellyttävät ja hyvissä ajoin ennen Tamperetta takamukseni oli puutunut. Bromptonit veivät yhden pyöräpaikan.  Kannattaa verrata kahta Bromptonia Bromptoniin ja Dahoniin taitettuna junassa. Ero on merkittävä pelkästään koossa, mutta Dahonin pakettia on paljon vaikeampi hallita kuin Bromptionia. Elinalla on ollut vaikueuksia  nostaa Dahonia korkealattiajuniin, mutta Bromptonin kanssa junaan nouseminen on vaivatonta. Matalalattiajunat sujuvat kuin tanssi. Emme ole vielä kokeilleet taittopyöriä pikajunissa, IC-junissa tai Pendolinoissa, mutta kesän aikana nekin pitää kokeilla.

Meillä ei ollut painettuja tai kaupallisia karttoja Tampereesta. Luotimme Tampereen nettisivuilta löytyviin tulostettaviin karttoihin ja niillä pärjäsi erittäin hyvin. Ensimmäinen suunnistuskohde rautatieasemalta oli Omppuhotelli. Reitti oli selkeä, Hämeenkatua pitkin Aleksanterinkadulle. Toteutus olikin sitten paljon mielenkiintoisempi. Hämeenkadun rinnalla kulkee liikennemerkkien mukaan yhdistetty kävely- ja pyörätie. Katu on kuitenkin ahdas ja ihmiset kävelevät ihan miten sattuu. Vähän aikaa taivasteltuamme, huomasimme natiivien ajelevan Hämeenkadulla, joten sekaan vaan. Hitaasti, mutta varmasti pääsimme muutaman sadan metrin matkan eteenpäin ja hotellille.

Kun olimme jättäneet vaihtopaidat hotelliin, suuntasimme museoiden yöhän. Ensimmäisenä kohteena oli Vapriikki. Tammerkosken rannalla norkoilevan nuorison joukosta kuului ”Brompton”. Tampereella siis ymmärretään englantilaisen eleganssin ja toimivuuden päälle. Hämeenkadulta pois päästyämme, jalankulkijat vähenivät ja eteneminen nopetui. Vapriikin jälkeen siirryimme Werstaalle ja Rupriikkiin. Seurasimme Valehtelijoiden Klubia ja fanitimme Risto Astikaista, joten emme ehtineet enää muihin museoihin. Toisaalta on hyvä, että esimerkiksi Lenin-museo jäi vielä seuraavaa vierailua varten.

Lauantaina heräsimme hyvin nukutun yön jälkeen ja suuntasimme viereiseen kahvilaan aamupalalle. Tutkistelimme karttoja päätimme ajella puistokatuja pitkin ja Pyhäjärven ympäri. Ensimmäinen kohde oli Nääspuisto, jossa kuvailimme patsaita. Särkänniemen porttia ihasteltuamme, ajoimme Hämeenppuistoa pitkin Eteläpuistoon, Kirkkopuistoon ja Pirkankatua pitkin Pispalaa ja Tohloppia kohti. Reitti oli ihan kiva, mutta paikalliset varmasti tietävät paremman reitin Pyhäjärven itäpuolella. Ajoimme Tohlopin läpi Ikuriin ja aina Pirkkalaan Rajasillan kahvilaan. Ajoimme Hatanpäähän, joissa seikkailimme puistoalueella. Lopulta palasimme rautatieasemalle, mutta huomasimme, että seuraavan R-junan lähtöön on vielä pari tuntia aikaa. Ajelimme ympäri Tammelaa ja kävimme myös Tammelan torilla. Tulimme torille tosin 10 minuuttia myöhään, sillä Tapolan kioski oli suljetti klo 14.00. Jäi mustamakkara syömättä tälläkin kertaa. Ehkäpä ensi kerralla.

Paljon hienoja museoita jäi tutkimatta ja epäilemättä paljon tuntemattomia suuruuksia näkemättä. Tälläisen pikaisen kaupunkiekskursion tekemisessä kannattaisikin varmasti kysellä paikallisten mielipiteitä, reittiehdotuksi, vinkkejä hyvistä vierailukohteista ja ravitsemusliikkeistä. Seuraavaksi olemme hyvin suurella todennäköisyydellä lähdössä Lahteen ja Kouvolaan. Onko sinulla vinkkejä? Kommentoi ja ilmianna paikalliset tuntemattomat, mutta hienot kohteet!