Pyöräretkeilyvarustukseni evoluutio 1: Pyörä ja laukut

"Evoluutio tarkoittaa sukupolvien myötä tapahtuvia muutoksia eliöiden muodostaman populaation geenivarastossa. Se on siis luonnonilmiö, jonka seurauksena organismit muuttuvat niin, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Evoluutio perustuu muunteluun, muuntelun perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan." Wikipedia: evoluutio

Evoluutio on varsin mainio vertaus kuvaamaan pyöräretkeilyvarustukseni kehittymistä. Aluksi on vain pyörä ja valtava halu liikkua ja nähdä maailmaa lihasvoiman avulla. Ostan laukut, pakkaan kotoa löytyviä tavaroita ja lähden matkaan. Ensimmäinen elämänmuoto kohtaa kovan todellisuuden. Useat ideat häviävät luonnonvalinnassa, mutta uusia ideoita nousee jatkuvasti korvaamaan aukkoja. Ajan kuluessa kokoonpano hiotuu reviirinsä suvereeniksi hallitsijaksi. Sitten tapahtuu jotain… Luonnonmullistus, katastrofi, ympäristö muuttuu ja reviiriään kuninkaan ottein hallinnut varustus joutuu kamppailemaan olemassaolonsa puolesta. 28” rengas on aivan liian iso lentokoneessa kuljetettavaksi, tai teltta painaa liikaa lentoyhtiöiden sallimaan 23 kg:aan mahtuakseen. 

Evoluutiota kuvattiin vielä omina kouluaikoinani puuna tai tikapuina, joka eteni vääjäämättömästi kohti yhä korkeampia elämänmuotoja. Koulupojalle jäi mielikuva, että uuden täytyi olla aina parempi kuin edeltäjänsä. Yliopistoaikana biologian kirjoja tutkiessani, huomasin, että evoluution puun oli korvannut pensas. Pensaasta oli vaikea erottaa, mikä elämänmuodoista oli korkeammalla kuin toinen. Jotkin elämänmuodot olivat sopeutuneet ympäristöönsä eritavalla kuin toiset. Uusi ei välttämättä ollutkaan parempi, se vain yrittää selviytyä eritavalla kuin edeltäjänsä. Uusi voi selvitä paremmin kuin edeltäjänsä tai sitten se voi osoittautua täydelliseksi flopiksi.

Kesä 2009 ja kevättalvi 2010: Surly LHT, Arkel Dolphin takalaukut (2009)

Jouduin pieneen kolariin syksyllä 2008 ja kunnostamani työmatkapyörä hajosi. Ostin paikallisesta liikkeestä työmatkapyöräni korvaajaksi Surly Long Haul Truckerin (LHT). Olin harrastanut pyöräilyä jo pitkään, joten tiesin pyörän olevan täysiverinen maailmanmatkaaja. Alkuinnostuksessa hankin halvat sivulaukut ja lähdimme Elinan kanssa Hyvinkäältä maakuntamatkailemaan Hämeenlinnaan. Laukuissa oli vain korjausvälineet ja varavaatteet. Matka oli ikimuistoinen kommelluksista huolimatta. Olin pakannut mukaani maantiepyörän sisurin, joka oli aivan liian pieni Elinan renkaan sisuskumiksi. ”Tiedänpä seuraavalla kerralla”. 

Talvi ja talvivarusteet osoittautuivat liian raskaaksi halvalle sivulaukkuparilleni, ja lopulta ne hajosivat käsiin. Ostimme yhdessä Ortliebin City-sivulaukut, joiden kiinnityssysteemi oli jo silloin yksinkertainen täysverisiin retkeilylaukkuihin verrattuna. Laukut osoittautuivat erinomaiseksi hankinnaksi.

Kevään sulatellessa lumia ja edellisen syksyn Hämeenlinnan matkasta innostuneina halusimme lähteä uudelle retkelle. Päätimme lähteä ennen juhannusta puolentoista viikon retkelle saariston rengasreitille. Elina otti käyttöön Ortliebit ja minä erikoisuuksien tavoittelijana hankin itselleni Arkelin Dolphin (2009) takalaukut. Olin kauppapyörässäni käyttänyt etutavaratelineenä CETMA-rackia. Olin kuskannut räkissä parinkymmenen kilon ostoslaatikoita, joten miksen voisi kuskata myös retkeilyvarusteita. 

Minulla (ensimmäinen kuva) oli pyörässäni majoittusvälineet, työkalut ja omat vaatteet. Elina kuskasi pyörässään keittovälineet ja omat vaatteet. Kesä oli erittäin kuuma, ja molemmat olimme tyytyväisiä varustukseemme. Räkki teki ohjauksesta raskaan mutta vakaan. Pienen totuttelun jälkee en enää huomannut edessä olevan painon vaikutusta pyörän käyttäytymiseen. 

Kesällä 2009 tein vielä samalla kokoonpanolla sooloreissun Joensuuhun ja takaisin. Voisin sanoa, että tuo kesä oli minulle pyörämatkailun yliopisto ja kaikki sen jälkeen on ollut vain täydennyskoulutusta! En vaihtaisi hetkeäkään pois.

Ensimmäisen kuvan kokoonpano pääsi vielä yhdelle reissulle kevättalvella 2010. Lähdin ajamaan talviloman aikaan Joensuuhun lumisia pikkuteitä pitkin. Pyörä ja varustus toimi moitteettomasti, mutta ilmeisesti pari pitkää päivää -15°C:een pakkasessa oli liikaa polvelleni ja se kipeytyi pahanpäiväisesti. Matkani pysähtyi Mäntyharjulle, josta hyppäsin maitojunaan. Tuosta reissusta jäi jotain hampaankoloon. Jonakin päivänä ajan keskeytyneen reissun loppuun.

Kesä 2010: Surly LHT, Arkel Dolphin takalaukut (2009) ja Dolphin etulaukut

Polveni kuntoutui talven koettelemuksesta hitaasti mutta varmasti. Keväällä aloin suunnittelemaan uutta reissua. Hankin CETMA-rackin tilalle Arkelin Dolphin-etulaukut (toinen kuva). Lopulta työpöydältä putkahti esiin suunnitelma, jossa ajaisin Hyvinkäältä Sodankylän elokuvafestivaaleille, Kuusamoon viettämään juhannusta ja Joensuun kautta kotiin. Tämän reissun varustusta suunnittelin jo huomattavasti enemmän etukäteen kuin aikaisempia. Painava teltta sai väistyä ja riippumatto tuli kuvioihin. Luotin vesihuollossa edelleen kaupallisiin lähteisiin, joten jouduin kuljettamaan mukanani useamman litran verran. Matka meni erinomaisesti, mitä nyt Arkelin takalaukun kiinnikkeet sanoivat sopimuksensa irti. Arkel hoiti velvollisuutensa erinomaisesti ja lähetti minulle uudet laukut pelkkien valokuvien perusteella.

Talvi 2010-11: Bike Friday Pocket Sport, Arkel Dolphin takalaukut (2010) ja Dolphin etulaukut

Ajaessani Kemijärveltä Sodankylään, ajattelin, että tämän ei tarvitsisi loppua koskaan. Miten minä voisin jatkaa tätä ympäri vuoden? Jos haluan ajaa vielä talvellakin, minun täytyy lähteä eteläiselle pallonpuoliskolle. Australia, Etelä-Afrikka vai Etelä-Amerikka? Entäpä Uusi-Seelanti? Pitkien päivämatkojen aikana ehdin suunnittelemaan seuraavaa matkaani. Minulla oli varastossa kaksi taittopyörää: Dahon Speed Tr ja Bike Friday Pocket Sport. Lopulta päädyin Uuteen-Seelantiin ja BF Pocket Sportiin (kolmas kuva).

Laukkuvarustukseni pysyi melkein samana, lisäsin ainoastaan Arkelin pienen tankolaukun arvotavaroita varten. Tankolaukku helpotti huomattavasti elämää, kun kaikki todella tärkeä oli koko ajan yhdessä paikassa ja helposti mukaan otettavissa. Pyörä muuttui oleellisesti aikaisempiin reissuihini verrattuna. Pienemmät renkaat, taittuva runko ja napadynamo. Minun ei enää tarvinnut kuljettaa mukanani ajovaloa ja pattereita. Päivällä käytin dynamoa akkulaturina. Biologic Reecharge toimi ihan kivasti, mutta saamani hyöty oli pieni. Reecharge on ollut kaapissa käyttämättömänä Uuden-Seelannin keikan jäljiltä. Ehkäpä jonain päivänä eteeni tulee erämääseikkailu, jolloin minun täytyy olla oikeasti riippumaton verkkovirrasta. Uudessa-Seelannissa käytin ensimmäisen kerran Katadynin vedenpuhdistinta, joten minun ei tarvinnut kuljettaa kuin pari litraa vettä mukanani.

Kesä 2011: Circe Helios Duo Tandem, Arkel Dolphin takalaukut (2010) ja Ortlieb city-takalaukut

Viime kesänä halusimme retkeillä Elinan kanssa jälleen yhdessä. Häpeäkseni minun täytyy tunnustaa, että joskus hermostun matelevaan vauhtiin ja minun vauhtini on Elinalle liian kovaa. Ongelman ratkaisimme tandemilla(4. kuva): minä saan puuskuttaa niin paljon kuin sieluni sietää ja Elina voi nautiskella takana omaan tahtiinsa. Tai näin se menisi täydellisessä maailmassa. Joka tapauksessa tandem on meille paras ratkaisu pitkien retkiä varten. Circe Helios Duon painoraja on noi  170 kg ja me painamme yhteensä noin 130 kg. Meillä oli siis varaa pakata 40 kg. Olimme hyvin tietoisia pakkaamamme tavaran määrästä, mutta painosta emme vielä välittäneet. Mikä oli tarpeellista, se otettiin mukaan. Pyörä toimi kuin unelma.  

Syksy 2011: Brompton P6R ja Brompton B-bag

Kuten saatat huomata, pyöräni pienenevät ja varusteeni kevenevät. Ennätys tuli 2011 syksyllä, jolloin lähdin Bromptonilla ajelemaan Marylandiin, Yhdysvaltoihin. Bromptonin T-bagissa minulla oli vähäinen valikoima työkaluja, vaihtovaatteet ja sadevarusteet.  Ihastuin Bromptoniin retkipyöränä lopullisesti tämän matkan aikana. Pyörä käyttäytyy erinomaisesti hitaassa kuin nopeammassakin vauhdissa. Bromptonin voi ottaa hotellihuoneeseen mukaan kenenkään houmaamatta ja lentokoneessa sen saa kuljettaa ilmaiseksi. Pyörä on helppo ottaa junaan mukaan, jos haluaa taittaa pitkän matkan nopeasti. Ensi kesän aikana aion tehdä ainakin yhden retkeilyreissun Bromptonilla, jossa otan mukaan myös keitto- ja majoitusvarusteet.

Kesä 2012: Trek Fuel EX8, Revelate Viscacha, Wingut Enduro-reppu ja Ortliebin kuivapussi

Kesän 2012 päätavoite on pitkä maastopyörävaellus Hyvinkäältä Kuusamoon (saattaapi vielä muuttua, mutta ainakin vielä tämä suunnitelma pitää). Pyörä on kasvanut 26” maastopyöräksi ja varusteet vähenevät ja kevenevät entisestään. Jokaisella reissulla olen kokeillut jotain uutta ja yrittänyt parantaa varustustani. Tämän projektin kohdalla geekahdin (verb. sanasta geek, minusta tuli ”geek’). Ostin keittiö vaa’an ja punnitsin kaikki varusteeni. Yritän poistaa jokaisen ylimääräisen gramman varustuksestani. Lyhensin jopa hammasharjani. Varustukseni tuntuu tällä hetkellä kohtuu keveältä uhraamatta kuitenkaan liikaa käytännöllisyyttä. Muutamia tavaroita on vielä saapumatta, joten lopullista versiota saadaan odotella hetken verran. Kevään aikana olisi tavoitteenani tehdä ainakin kaksi ”Shake Down” -reissua, joiden aikana testaan varustustani ennen itse retkeä.

PDF-varustelista 24.1.2012 (listassa ei ole huomioitu ruokaa ja vettä)